torstai 25. helmikuuta 2016

Am I French yet?

Viime viikonloppu vierähtikin Millan kanssa täällä Pariisissa. Oli ihanaa kuulla vaihtokokemuksia Pariisin ulkopuolelta, sillä Milla on tällä hetkellä vaihdossa Kööpenhaminassa. Vielä ihanampaa oli kuitenkin nähdä pitkästä aikaa ystävää, jonka on tuntenut jo ennen vaihtoon lähtöä. Itsekseen ei tule enää pyörittyä päämäärättömästi pitkin katuja, mutta Millan kanssa tunteja Pariisin kaduilla kertyi vaikka kuinka paljon.

Palais Royalin pihalla oli jo kevään värejä!
Puhuimme kävelylenkeillämme paljon vaihtofiiliksistä ja molemmat olivat samaa mieltä yhdestä tuntemuksesta. Millalle Köpis ja minulle Pariisi on tuttu, mutta silti vieras. Milla tiivisti ajatuksen hyvin: " Vähän niinkuin olis jonkun luona kylässä. Sen tuntee mutta ei oo kuitenkaan kotona". Mulla on Pariisin kanssa juuri samanlainen fiilis. Pitkin katuja kulkiessamme oli tunne että ympäristö on tuttu ja kulkemista metrolla ym. ei tarvinnut miettiä lainkaan, mutta silti välillä karttaa vilkaistessani tuli se olo, että ei täällä osaakaan vielä olla ja mennä. Tällä hetkellä elän siis erikoista arjen ja jonkun toisen ihmeellisen olotilan välimuotoa :D. Kaikki arkeen liittyvät paikat ovat todella tuttuja ja metrossakin voi selata puhelinta ja jotenkin sitä vaan hyppää oikealla asemalla pois. Mutta heti kun lähdenkin uusiin kaupunginosiin ja uusille kaduille, google maps on paras ystäväni. Tietenkin kyseessä on niin valtava kaupunki, että katujen kunnolliseen tuntemiseen menisi useita vuosia. 



Tietyt ranskalaiset tavat ovat jo sulautuneet omaan käyttäytymiseen, esimerkiksi poskipusut tavatessa ja hyvästellessä. Henkilökohtainen tila on pienentynyt niin tervehtimiskäytätöjen, ahtaiden katujen kuin metronkin ansiosta. Päivärytmi on muuttumut paria tuntia myöhemmäksi ja patonki on ihan hyväksyttävä lounas. Kuitenkin pesen tiskini tiskiharjalla (sanon hyi limaisille pesusienille!) ja iloitsen kun kaupasta löytyy edes hitusen tummempaa leipää. 

Huomenna sitten onkin ystäväni Nooran vuoro saapua Pariisiin. Eli huomenna saan myös ruisleipää! <3 Ihanaa näyttää kaupunkia tänne matkaaville ystäville, sillä samalla tulee itse ihasteltua tätä kaupunkia ihan eri tavalla kuin arjen hulinassa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti